Olen siirtänyt blogini, sillä tämä vuodatus.net on hidas ja toimii miten sattuu.
Uusi osoite on kogi96.blogspot.com
Toivotaan, että se toimii paremmin!
perjantai, 26. syyskuu 2008
Blogi siirretty
tiistai, 23. syyskuu 2008
Miten toimia partiossa tässä tilanteessa?
Tänään kuulimme järkyttäviä uutisia Pohjanmaalta. Itselleni aika pian heräsi mieleen kysymys kuinka meidän aikuisten tulisi tukea nuorempia johtajia? Kuinka asiaa pitäisi käsitellä koloilloissa? Vai tuleeko asiaa käsitellä millään tavalla? Päivän selvää on se, että partio jatkuu kuten ennenkin. Eli toivon, että jokainen johtaja pitää partionillan normaalisti. Entä sitten jos lapsille ja nuorille nousee kysymyksiä aiheesta?
Uskon, että Jokelan tapauksen jälkeen esim. opettajia ohjeistettiin tapahtuman käsittelyyn. Mutta miten toimitaan vapaaehtoistoiminnassa ja harrastuksissa? Eihän meillä ole (eikä varsinkaan nuorilla) ammattiosaamista tai taitoja tämänkaltaisten tilanteiden käsittelyyn.
Toivoisin jotain ohjeistusta tilanteeseen. Lisäksi kaipaisin esimerkiksi vinkkiä sopivaan iltahartauteen kaipaisin. Onhan meillä partiossa kriisitiedotusohjeet (kuka muuten on ne lukenut ja ymmärtänyt?), mutta lasten ja nuorten kohtaamiseen ainakin itse tarvitsisin apua.
Jos joku tämän blogin on löytänyt, niin saa antaa vinkkiä!
Uskon, että Jokelan tapauksen jälkeen esim. opettajia ohjeistettiin tapahtuman käsittelyyn. Mutta miten toimitaan vapaaehtoistoiminnassa ja harrastuksissa? Eihän meillä ole (eikä varsinkaan nuorilla) ammattiosaamista tai taitoja tämänkaltaisten tilanteiden käsittelyyn.
Toivoisin jotain ohjeistusta tilanteeseen. Lisäksi kaipaisin esimerkiksi vinkkiä sopivaan iltahartauteen kaipaisin. Onhan meillä partiossa kriisitiedotusohjeet (kuka muuten on ne lukenut ja ymmärtänyt?), mutta lasten ja nuorten kohtaamiseen ainakin itse tarvitsisin apua.
Jos joku tämän blogin on löytänyt, niin saa antaa vinkkiä!
torstai, 11. syyskuu 2008
Pelottava?
Nyt paneudun siihen, mitä onkin jo hetken aikaa pitänyt kirjoittaa ylös ennen kuin unohdan koko kuvion.
Kaikki alkoi siis Ko-Gilla, jossa annettiin johtajapalautetta. Me tehtiin sitä yöllä, kun päivällä ei ollut aikaa. Muistaakseni eräs vartiostamme antoi palautetta minusta, että joku voi kokea, että olen johtajana pelottava. En muista enää tarkelleen miten tätä perusteltiin. Samalla sain myös muutakin palautetta, jota olinkin kirjannut ylös paperipäiväkirjaan. Tässä ne mitä kirjoitin ylös:
Vaativa johtaja
ihmismäisyyttä lisää
liian kova, ehkä jopa pelottava
jämpti, toimeentarttuva
täytyy antaa muillekin tilaa
kuuntele, reilu, tasapuolinen työnjako ->kehitettävä
ei saa tehdä kaikkea itse
Tästä voidaan nähdä ihan suoraan minun luonteenpiirteitä. Ne, jotka minut tuntee, varmasti tietääkin nämä ominaisuudet. Eli minun pitäisi kuunnella enemmän ja antaa muille tilaa. Täytyy ymmärtää, että kaikki ei ole samanlaisia, vaan pitää osata tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa vaikka se olisi pirun vaikeeta ja inhottavaa. Minä olen aina pitänyt itseäni sellaisena, että tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa, mutta leirillä tajusin, että etten ehkä tulekaan.Nyt tajusin, että minun on vaikea tulla toimeen erään henkilön kanssa juuri siksi, että olemme niin erilaisia. Täytyy vaan yrittää kohdata tämä henkilö jotenkin siten, ettei pinna palaisi heti.
Tämä tilannehan jatkui siten, että työreissulla eräs mukava, noi 50-vuotias, työkaverini (mies) kertoi hyvin humalassa, että hänen mielestään minä vaikutan aluksi pelottavalta, mutta kun minut oppii tuntemaan, niin olen herttainen ja mukava. Selventääkseni tämä mies on aika ujo, mutta äärettömän mukava. Sain muilta kuulla ja huomata itsekin, että hän aina humalassa kertoo muille kuinka paljon hän muista pitää. Tällä kertaa hän myös laukoi totuuksia kaikille muillekin. Jollekin hän kertoi tämän olevan juntti tai sosialisti. Ehkä näistä kumminkin valitsen sen pelottavan.
Tämä toteamus oli minulle aika shokki. Minä pohdin ja pyörittelin asiaa useamman päivän. Välillä jopa tirauttelin asian vuoksi. Ei se minua yllättänyt, että joku voi pitää minua pelottavana, mutta että työkaverinikin pitää minua pelottavana, oli tosi ahdistavaa. Tiedän, että tölväytän oman mielipiteeni aika aika kovasti, ja pidän omasta mielipiteestäni kiinni ja tuon sen aina esille. Joskus jopa "tappelen" viimeiseen saakka, että olen oikeassa, vaikka jossain vaiheessa tajuaisin olevani väärässä.
Minun oli pakko saada pureskella tätä asiaa, jonkun kanssa, joka ymmärtää minua ja tuntee minut. Joten lähetin sähköpostia Ko-Gi-vartioystävälleni. Sain häneltä hyvää palautetta asiasta. Jos jonkinlaisen yhteenvedon teen hänen sanoistaan, niin minun pelottavuus saattaa johtua siitä, etten juurikaan hymyile, jota vielä korostaa ohuet huuleni. Hänen mielestään minun ei ole tarpeen mennä ottamaan botoxia, mutta minun kannattaa kiinnittää huomiota tapaani osallistua keskusteluun ja tapaani tuoda mielipiteeni esiin ja palautteen antooni.
Olenkin nyt tässä viikkojen aikana pohtinut tätä asiaa ja todennut, että silloin kun olin hesellä töissä, niin se oli yleinen vitsi, etten ole iloinen asiakkaille, varsinkin jos on kiire ja ottaa pannuun. Ja jos yritin hymyillä silloin kun ei hymyilyttänyt, niin siitähän tuli irvistys. Eräs työkaverini jaksoi aina viihdyttää minua ja muita tällä asialla. Hän aina näytti miltä minun hymy(=irvistys) näyttää... :D se oli kyllä hauskaa, mutta ehkä nyt vasta tajusin kuinka oikeassa hän oli. En tosiaankaan koskaan ottanut asiasta onkeeni, että oikeasti asialle voisi tehdä jotain.
Olen pohtinut tätä hymyilettömyyttä. Minulla on kasvojen lihakset aina jumissa, joten hymyilemättömyys on syytä varmaan myös siitä. Ja oikeasti mun perusilme on tiukka enkä mä hymyile muulloin, kun silloin kun minua hymyilyttää. Nyt alkaa tuntua, etten mä kauhesti hymyile. Mun pitää alkaa oppia iloitsemaan ja nauttimaan elämästä.
Joskus, kun olin ehkä 17-vuotias tai jotain, niin yksi mun hyvä kaveri, miespuoleinen, kysyi minulta, että miksi olen aina niin kylmä. Tällöin jo ajattelin, että tämä liittyy siihen, että mun kasvojen lihakset on aina kireet, josta kiree ilmekin tulee. Toisaalta, en koskaan ajatellut, että tämä toteamus voisi johtua myös jostain muustakin. Olen oikeasti aika kireä. Noudatan aina sääntöjä ja vaadin sitä muilta. En hulluttele enkä osaa heittäytyä mukaan. Yleensä ole se, joka pitää muista huolta ja huolehdin siitä, ettei muut hölmöile. Tähän samaan asiaa liittyy varmasti myös se, etten viihdy humalaisten seurassa selvin päin. Eniten ärsyttää läheisteni juominen. Monesti on nuorenpana palanut pinna veljeeni ja nykyään sen saman kohtalon saa poikaystäväni.
Ahdistavinta tässä on se, että huomaan tulevani äitiini. Nämä ovat juuri niitä piirteitä, joita löydän omasta äidistäni. Muut eivät varmastikaan niitä näe, mutta minä näen. Se on myös varmaankin syy siihen miksi välimme ovat viilenneet lähiaikoina.
No mutta luulen, että tulen pohtimaan näitä asioita vielä useammin tämän blogin aikana. Itselläni paljon työstämistä tässä asiassa. Minun pitää tunnistaa ne tilanteet, joissa käyttäydyn ei-niin-miellyttävä. Samoin pitää opetella nauttimaan hetkestä ja se hymy.
Kaikki alkoi siis Ko-Gilla, jossa annettiin johtajapalautetta. Me tehtiin sitä yöllä, kun päivällä ei ollut aikaa. Muistaakseni eräs vartiostamme antoi palautetta minusta, että joku voi kokea, että olen johtajana pelottava. En muista enää tarkelleen miten tätä perusteltiin. Samalla sain myös muutakin palautetta, jota olinkin kirjannut ylös paperipäiväkirjaan. Tässä ne mitä kirjoitin ylös:
Vaativa johtaja
ihmismäisyyttä lisää
liian kova, ehkä jopa pelottava
jämpti, toimeentarttuva
täytyy antaa muillekin tilaa
kuuntele, reilu, tasapuolinen työnjako ->kehitettävä
ei saa tehdä kaikkea itse
Tästä voidaan nähdä ihan suoraan minun luonteenpiirteitä. Ne, jotka minut tuntee, varmasti tietääkin nämä ominaisuudet. Eli minun pitäisi kuunnella enemmän ja antaa muille tilaa. Täytyy ymmärtää, että kaikki ei ole samanlaisia, vaan pitää osata tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa vaikka se olisi pirun vaikeeta ja inhottavaa. Minä olen aina pitänyt itseäni sellaisena, että tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa, mutta leirillä tajusin, että etten ehkä tulekaan.Nyt tajusin, että minun on vaikea tulla toimeen erään henkilön kanssa juuri siksi, että olemme niin erilaisia. Täytyy vaan yrittää kohdata tämä henkilö jotenkin siten, ettei pinna palaisi heti.
Tämä tilannehan jatkui siten, että työreissulla eräs mukava, noi 50-vuotias, työkaverini (mies) kertoi hyvin humalassa, että hänen mielestään minä vaikutan aluksi pelottavalta, mutta kun minut oppii tuntemaan, niin olen herttainen ja mukava. Selventääkseni tämä mies on aika ujo, mutta äärettömän mukava. Sain muilta kuulla ja huomata itsekin, että hän aina humalassa kertoo muille kuinka paljon hän muista pitää. Tällä kertaa hän myös laukoi totuuksia kaikille muillekin. Jollekin hän kertoi tämän olevan juntti tai sosialisti. Ehkä näistä kumminkin valitsen sen pelottavan.
Tämä toteamus oli minulle aika shokki. Minä pohdin ja pyörittelin asiaa useamman päivän. Välillä jopa tirauttelin asian vuoksi. Ei se minua yllättänyt, että joku voi pitää minua pelottavana, mutta että työkaverinikin pitää minua pelottavana, oli tosi ahdistavaa. Tiedän, että tölväytän oman mielipiteeni aika aika kovasti, ja pidän omasta mielipiteestäni kiinni ja tuon sen aina esille. Joskus jopa "tappelen" viimeiseen saakka, että olen oikeassa, vaikka jossain vaiheessa tajuaisin olevani väärässä.
Minun oli pakko saada pureskella tätä asiaa, jonkun kanssa, joka ymmärtää minua ja tuntee minut. Joten lähetin sähköpostia Ko-Gi-vartioystävälleni. Sain häneltä hyvää palautetta asiasta. Jos jonkinlaisen yhteenvedon teen hänen sanoistaan, niin minun pelottavuus saattaa johtua siitä, etten juurikaan hymyile, jota vielä korostaa ohuet huuleni. Hänen mielestään minun ei ole tarpeen mennä ottamaan botoxia, mutta minun kannattaa kiinnittää huomiota tapaani osallistua keskusteluun ja tapaani tuoda mielipiteeni esiin ja palautteen antooni.
Olenkin nyt tässä viikkojen aikana pohtinut tätä asiaa ja todennut, että silloin kun olin hesellä töissä, niin se oli yleinen vitsi, etten ole iloinen asiakkaille, varsinkin jos on kiire ja ottaa pannuun. Ja jos yritin hymyillä silloin kun ei hymyilyttänyt, niin siitähän tuli irvistys. Eräs työkaverini jaksoi aina viihdyttää minua ja muita tällä asialla. Hän aina näytti miltä minun hymy(=irvistys) näyttää... :D se oli kyllä hauskaa, mutta ehkä nyt vasta tajusin kuinka oikeassa hän oli. En tosiaankaan koskaan ottanut asiasta onkeeni, että oikeasti asialle voisi tehdä jotain.
Olen pohtinut tätä hymyilettömyyttä. Minulla on kasvojen lihakset aina jumissa, joten hymyilemättömyys on syytä varmaan myös siitä. Ja oikeasti mun perusilme on tiukka enkä mä hymyile muulloin, kun silloin kun minua hymyilyttää. Nyt alkaa tuntua, etten mä kauhesti hymyile. Mun pitää alkaa oppia iloitsemaan ja nauttimaan elämästä.
Joskus, kun olin ehkä 17-vuotias tai jotain, niin yksi mun hyvä kaveri, miespuoleinen, kysyi minulta, että miksi olen aina niin kylmä. Tällöin jo ajattelin, että tämä liittyy siihen, että mun kasvojen lihakset on aina kireet, josta kiree ilmekin tulee. Toisaalta, en koskaan ajatellut, että tämä toteamus voisi johtua myös jostain muustakin. Olen oikeasti aika kireä. Noudatan aina sääntöjä ja vaadin sitä muilta. En hulluttele enkä osaa heittäytyä mukaan. Yleensä ole se, joka pitää muista huolta ja huolehdin siitä, ettei muut hölmöile. Tähän samaan asiaa liittyy varmasti myös se, etten viihdy humalaisten seurassa selvin päin. Eniten ärsyttää läheisteni juominen. Monesti on nuorenpana palanut pinna veljeeni ja nykyään sen saman kohtalon saa poikaystäväni.
Ahdistavinta tässä on se, että huomaan tulevani äitiini. Nämä ovat juuri niitä piirteitä, joita löydän omasta äidistäni. Muut eivät varmastikaan niitä näe, mutta minä näen. Se on myös varmaankin syy siihen miksi välimme ovat viilenneet lähiaikoina.
No mutta luulen, että tulen pohtimaan näitä asioita vielä useammin tämän blogin aikana. Itselläni paljon työstämistä tässä asiassa. Minun pitää tunnistaa ne tilanteet, joissa käyttäydyn ei-niin-miellyttävä. Samoin pitää opetella nauttimaan hetkestä ja se hymy.
keskiviikko, 10. syyskuu 2008
siirretty paperisesta päiväkirjasta
Tässä on nyt siirretty suoraan tai hiukan suodatettuna ajatuksia päiväkirjasta. Nämä on lähinnä itselleni, joten en jaksa selittää näitä enempää tässä vaiheessa.
Lapsitutkimuskirja, Suomalainen lapsikirja
Lapsiasiainvaltuutetun vuosikirja
Klimppivartio vs. putkivartio -> ilmeisesti pyrkimys putkivartioon. Onko tähän jotain mallia, työkalua olemassa...? Tai jotain muuta apua miten siirrytään klippivartiokulttuurista jouhevasti putkivartioihin.
JN:ssä kerätään suoritukset yhteiseen järjestelmään...
Keväällä ennakkomainostusta srk:n kerhoissa
LPK:n lehti sidosryhmille
leirien VIP-vieraat
yhteistyö Lions clubien kanssa
menetelmiä sukupolvenvaihdokseen
Nalle-partio (lapset vanhempineen viikonloppuisin...)
Vaativa johtaja
ihmismäisyyttä lisää
liian kova, ehkä jopa pelottava
jämpti, toimeentarttuva
täytyy antaa muillekin tilaa
kuuntele, reilu, tasapuolinen työnjako ->kehitettävä
ei saa tehdä kaikkea itse
epämiellyttävyysalue -> kehittyminen
asiantuntijajohtajuus
tilannejohtajuus
järjestäytynyt johtajuus
Miten kohdata/johtaa erilaisia ihmisiä vrt M
Esitä asia selkeästi
kuuntele mitä toinen sanoo (toistaminen)
älä tulkitse
ei saa lytätä toisen ajatuksia/mielipiteitä
toisen kunnioittaminen
luksusmuija :D
Oy minä Ab: keho, mieli, tunteet
miten pystyy työstämään omaa minuutta? asenne, ymmärtäminen, harjoittelu
Ko-Gi välitilinpäätös?? leipä, jossa siivuja (työ, perhe, harrastukset, koti, ystävät...) mikä on leivän juuri, josta ammennetaan jaksamimen
Miten alentaa pelottavuutta? Miten tulla läheisemmäksi ja lähestyttävämmäksi??
Tässä näitä kirjoituksia. En siirtänyt niitä viimeisen päivän tehtäviä... ne tuntu ainakin nyt niin henkilökohtaisilta, etten ainakaan vielä halunnut niitä tänne laittaa. Ehkä laitan ne myöhemmin.
Lapsitutkimuskirja, Suomalainen lapsikirja
Lapsiasiainvaltuutetun vuosikirja
Klimppivartio vs. putkivartio -> ilmeisesti pyrkimys putkivartioon. Onko tähän jotain mallia, työkalua olemassa...? Tai jotain muuta apua miten siirrytään klippivartiokulttuurista jouhevasti putkivartioihin.
JN:ssä kerätään suoritukset yhteiseen järjestelmään...
Keväällä ennakkomainostusta srk:n kerhoissa
LPK:n lehti sidosryhmille
leirien VIP-vieraat
yhteistyö Lions clubien kanssa
menetelmiä sukupolvenvaihdokseen
Nalle-partio (lapset vanhempineen viikonloppuisin...)
Vaativa johtaja
ihmismäisyyttä lisää
liian kova, ehkä jopa pelottava
jämpti, toimeentarttuva
täytyy antaa muillekin tilaa
kuuntele, reilu, tasapuolinen työnjako ->kehitettävä
ei saa tehdä kaikkea itse
epämiellyttävyysalue -> kehittyminen
asiantuntijajohtajuus
tilannejohtajuus
järjestäytynyt johtajuus
Miten kohdata/johtaa erilaisia ihmisiä vrt M
Esitä asia selkeästi
kuuntele mitä toinen sanoo (toistaminen)
älä tulkitse
ei saa lytätä toisen ajatuksia/mielipiteitä
toisen kunnioittaminen
luksusmuija :D
Oy minä Ab: keho, mieli, tunteet
miten pystyy työstämään omaa minuutta? asenne, ymmärtäminen, harjoittelu
Ko-Gi välitilinpäätös?? leipä, jossa siivuja (työ, perhe, harrastukset, koti, ystävät...) mikä on leivän juuri, josta ammennetaan jaksamimen
Miten alentaa pelottavuutta? Miten tulla läheisemmäksi ja lähestyttävämmäksi??
Tässä näitä kirjoituksia. En siirtänyt niitä viimeisen päivän tehtäviä... ne tuntu ainakin nyt niin henkilökohtaisilta, etten ainakaan vielä halunnut niitä tänne laittaa. Ehkä laitan ne myöhemmin.
keskiviikko, 10. syyskuu 2008
Muistiinpanoja vain itseani varten, jotta muistan mitä pitää illalla tehdä
Eli tässä on vain listaa itselleni illaksi, jotta muistan mitä kaikkea pitikään tehdä. Minulla on muisti välillä niin hitsin huono, että täytyy laitella kaikenlaisia muistutuksia puhelimeen ja kirjotella erilaisia muistilappua, jotka aina hukkuu. Jostain lehdestä luin, että jollain julkisuuden henkilöllä tai politikolla tms. on sellainen vihko, jossa on muistilistoja. Pitäisikö minunkin harkita sellaista vihkoa. Ongelmana tietysti on sen vihkon koko. En halua missään tapauksessa A5-kokoista pienempää, kun ei sinne mahdu kirjoittaa, mutta A5-kokoinen alkaa olla jo liian iso ainakin yhteen minun käsilaukkuun. Ehdottomasti tuo vihko pitäisi olla aina mukana, jottei niitä lappuja ala syntyä... Toisaalta, jos löytyisi sellainen kalenteri, jossa on reilusti tilaa listoille, niin olisi hyvä. Mutta toisaalta olen harkinnut paperikalenterista luopumista...
- etsi taksikuitti matkalaskua varten
- partion matkalasku
- partion kulukorvaus musteesta
- omalähiö-juttu
- juttuun valokuvien henkilöiden vanhemmille soittaminen
- info teksti LPK:n nettisivuille
- blogiin leirimuistiinpano
- blogiin pelottavuus pohdinnat
- pöytävaraus perjantaille
